Voita piirros: Sinä ja lemmikkisi

Ideana on linkittää erityisen persoonallinen, hauska, kaunis tai muuten inspiroiva valokuva, jossa osallistuja esiintyy jonkin eläimen kanssa. Kilpailun nimestä huolimatta kuvan eläimen ei tarvitse olla oma, vaan se voi olla naapurin kissa, ratsastuskoulun poni tai vaikka eläintarhan apina.

Osallistumisajan päätyttyä valitsen yhden kuvista ja piirrän siitä lyijykynäversion, jonka voittaja saa itselleen.

KILPAILUOHJEET:
1. Kilpailu on avoin kaikille.
2. Osallistuaksesi linkitä kommentteihin se kuva, jota haluat tarjota kilpailuun mallikuvaksi. Kuvia saa linkittää vain yhden, joten valitse otos, joka erottuu edukseen mahdollisimman paljon!
3. Kerro kommentissa jotain kuvassa esiintyvästä eläimestä.
4. Osallistumisaikaa on 5. elokuuta asti.

Kaunas, Liettua

» kynät F & pienissä määrin 2B, 5B
» 2 illan työ

+ Piirsin paljon huolettomammin kuin yleensä, mutta jälki näyttää viimeistellyltä. Liettuastakin tuli ihan oikean muotoinen vaikka piirsin melkein suoralta kädeltä. Vasemman ylänurkan kirkon kuvakulma on vaikuttava.
- Skanneri sössi: värit meni huonoiksi ja kartassa pitäisi lukea Kaunas mutta näkyy vain mössöä, omat taidot ei riitä korjata. Vasemman alanurkan reunaa kohti kävelevältä tytöltä näyttää uupuvan toinen jalka (astuu jännästi).

Tällaista tällä kertaa. Oltiin tosiaan Liettuassa kesäkuun alkupuolella muutaman päivän ajan. Melko ex tempore -reissu ja aivan huippu sellainen. Hotelli oli Kaunasin vanhassakaupungissa, josta löytyi kauniita taloja ja ihana ostoskatu täynnä kahviloita ja mielenkiintoisia kauppoja. Ostoskadulta poiketessa kujat olivat huonokuntoisempia ja talot rähjäisempiä, mutta puhdasta siellä oli, paljon puhtaampaa kuin kotikaupungin kaduilla.

Kuva on omien valokuvieni pohjalta piirretty. Siinä esiintyy luostarin torni, Kaunasin linnoitus, aiemmin mainitsemani ostoskatu ja vanhankaupungin torin laidalle jätetty, käytöstä poistettu puhelinkoppi. Kovin paljon ei ehditty vanhankaupungin ulkopuolella käydä, mutta sielläkin oli jo paljon nähtävää.

Ravintolat olivat lievästi sanottuna täydellisiä ja kaiken lisäksi kolme kertaa halvempia kuin Suomessa! Hinnat ovat muutenkin alhaisia, ja minut kun päästi irti Akropolis-ostoskeskuksessa, palasin kyllä sekä tili että lompakko tyhjänä, mutta mukanani mielettömät määrät ihania vaatteita. Enkä edes ole mikään himoshoppaaja - kotimaan kamaralla.

Kaiken edellämainitun lisäksi mainiot säät, ystävälliset paikalliset ja kaupingin aito liettualaisuus (= ei mikään turistirysä) tekivät matkasta ehdottomasti kokemisen arvoisen, vaikka pikainen reissu olikin. Jos jotain miinusta pitää keksiä, niin takseihin turvavyöt takapenkillekin kiitos, ainakin niihin, jotka eivät noudata nopeusrajoituksia... Nimimerkillä pidin kauhuissani auton ovenkahvasta kiinni muun suojan puutteessa, kun kuski paahtoi 120km/h yhdeksänkympin alueella.

Ohikiitävää

» kynät F-4B
» 3 päivän projekti

+ Värilliset yksityiskohdat toimivat. Piirroksessa on sellainen jännä tunnelma, se onnistui kokonaisuutena katsoen aika hyvin. Jalkakäytävästä tuli kiva, vaikka se vaatikin tuskaista pisteiden tökkimistä.
- Autoja en osannut piirtää sitten millään, vähän eksoottisen näköisiä siis, enkä tiedä näkyykö niissä se hakemani liikkeen tuntu. Talon ikkunat tyhjän näköiset, skanneri valkaisi niitä enemmän kuin oletin eikä sitä saanut Paint Shop Pro:llakaan korjattua (ainakaan minun taidoillani).

Muhun iski jo keväällä tämä idea. Halusin piirtää värikkään sateenvarjon muuten mustavalkoiseen kaupunkiin, hetken mielijohteesta taioin liikennevalonkin punaiseksi. Teen aika usein tämäntyylisiä puuväritöitä: väriä vain muutamiin yksityiskohtiin. Osasyy voi olla se, että mun puuvärit on tarkkaan, yksityiskohtaiseen työhön suunnatut ja turhan karheat isojen pintojen värittämiseen. Joskus piirrän niin päin, että ympäristö on värillinen ja ihmiset mustia hahmoja, pitääpä kokeilla yksi sellainen tehdä blogiinkin joskus. Tykkään siis siitä, kun värityksessä on joku juju. Tällä kertaa se sattui olemaan sateenvarjo.

Arkistoista: Ihmishahmo, 1999

Batman? Sirkuspelle? Narua hyppivä villapaitapoika, jolla on läski varis päänsä päällä? Sitä en itsekään tiedä, vaikka minulla on selvästi ollut joku idea tuota tehdessäni. Ikää on ollut kaksi vuotta. Neuvolassa kuulemma sanottiin, että piirsin kaksivuotiaana kolmivuotiaan tasoisesti. Onhan tuo kyllä ihan hieno, vai mitä? ;)

Tietäisinpä vielä, mitä se esittää. Joku ihmishahmo kuitenkin. Heittäkäähän arvauksianne kommentteihin!

Magneettista

» askartelumaalia valmiille kipsilaatalle + magneettitarra
» 10 minuuttia maalausta + kuivuminen

+ Pinnasta tuli tyylikäs, kun töpöttelin paperitupolla ylimääräiset maalit pois. Kivan näköinen muutenkin, tykkään väreistä.
- Ruuduista tuli vähän erikokoisia ja suttuisia. Osa luonnosviivoista näkyy alta.

Sisko pyysi tekemään askartelusetillään magneetin, ja minä tein. Hyvin pikainen, mutta ihan hauska työ. Valmis kipsilaatta, valmis magneettitarra, pienet askartelumaalit - ta-daa. Helppoa. Olen huono maalaamaan, mutta tällaiset pikkujutut ovat ihan mukavaa puuhaa.

Pöydän ääreltä: Lyijykynäni

Käytän lyijykynätöissäni Derwentin Graphic Soft 12 -settiä. Sain sen nimipäivälahjaksi viime vuonna omittuani muutamaksi kuukaudeksi isäni vanhemman, samanmerkkisen lyijykynäsetin. Pidän kovasti näistä kynistä: niistä saa hyvän otteen ja niillä tekee laadukasta jälkeä. Joillain paperityypeillä kyseiset kynät tekevät vähän karheaa jälkeä, jolloin niillä ei voi varjostaa kovin laajoja pintoja.

Kynistä kovin on H, pehmein 9B. Niiden väliin mahtuvat kaikki kahdeksan kovempaa B:tä, HB ja sitä hieman kovempi F. Kun piirrän, aloitan luonnostelut yleensä terävällä F-kynällä. Sillä teen ääriviivoja ja valmistelen kuvan muita kyniä varten. Jos ääriviivoja tarvitsee vahvistaa, teen sen tavallisesti B:llä tai 2B:llä. Sen jälkeen käytän koko kynäskaalaa varjostaakseni ja tummentaakseni tarvittavia kohtia. 9B tekee lähes mustaa jälkeä, mutta käytän yksityiskohtaisissa mustissa alueissa mieluummin 3-4B-kynää ja vähän enemmän voimaa, sillä kovempien kynien jälki on tarkempaa. Joskus käytän ihan surutta kaikkia mahdollisia sävyjä, kuten Kiitolaukkaa-kuvassa, joskus taas kuvaan ei tule niin suuria sävyeroja ja käytän 2-3 eri kynää kuten Hiihtoratsastuksessa.

Arkistoista: Fruit Ninja, 2010

» materiaalina Anttilan kevätkuvasto
» parituntinen työ + kaikki se silppuaminen

+ Iloiset värit! Ihan itse keksitty tekniikka, tuskin ensimmäinen työ laatuaan, mutta kuitenkin.
- Mittasuhteen heittävät "vähän" - jättiomena! Päärynä häviää taustaan, jonka sininen on vähän turhan turkoosia.

Jotain muuta kuin piirrettyä tällä kertaa. Onhan tuonkin pohjana lyijykynäpiirros, mutta päälle on liimattu paperisilppua. Hauskaa, mutta pirun hidasta hommaa. Hedelmiä on kiva toteuttaa silloin, kun haluaa värikkään työn! Vaikka oon allerginen käytännössä kaikille... Taidan kokeilla tehdä lisää näitä, kunhan seuraava netAnttilan kuvasto ilmestyy.

Arkistoista: Kiitolaukkaa, 2011

» kynät F-6B
» useamman päivän aikana tehty

+ Onnistuneet varjostukset! Aikaa niihin kului ja paljon, mutta tulos on sen mukainen. Myös etujalkojen asentoihin olen tyytyväinen.
- Ratsastaja näyttää pölkyltä ja sillä on rumat silmät. Vasen takakavio on luonnottoman näköinen. Muistan hyvin, miten tappelin sen kanssa viime vuonna. Olen toisinaan hirveän huono piirtämään kavioita.

Vanhempi piirros, viimekesäistä. Vaikka tausta puuttuu, ajattelen ratsukon välittömästi hiekkatielle peltojen keskelle laukkaamaan. Tässä on tosiaan se kahdeksan erilaisen lyijykynän skaala esillä!

Soittimet

» kynä HB
» 10-20min / soitin

+ Aidon näköiset soittimet, onnistuin etenkin kitaran kanssa. Mikrofonin pään pinta oli vaikea, mutta siitä tuli loppujen lopuksi aika hyvän näköinen.
- Rumpusetin jalkaosasto jäi epäselväksi. Lopputulos on siisti mutta väritön, pelkät ääriviivat näyttävät ankeilta.

Vanhempaa kuvaa väliin kun en ole skannaamaan päässyt, ja yleisö osoitti jo kärsimättömyyttä ;) Kyseessä on siis pohja, jonka myöhemmin väritin tietokoneella, siksi vähäiset varjostukset. Musiikkiluokan juttuihin tämä.

Lumilautaratsastusta

» kynät HB & 3B
» 3 päivän sisällä piirretty

+ Onnistuneimpia kuviani pitkään aikaan. Olen tyytyväinen poniin, tyttöjen ilmeisiin, taustaan ja pöllyävään lumeen.
- Varjostukset jäivät aika olemattomiksi. Jos joku sillä silmällä katsoo, näyttää että lautailijan liina olisi kuolaimessa kiinni.

Toukokuu. Ja mitä minä piirrän? Hiihto-, tai oikeammin lumilautaratsastusta. Nähdessäni mallikuvan iski välitön "ton mä piirrän" -fiilis, sen verran vauhdikasta meininkiä oli. Toivottavasti se välittyy eteenpäin piirroksestakin. En ole ikinä hiihtoratsastanut enkä lumilautaillut, mutta hurjastellut kyllä samaan tyyliin lumilauta jalkojeni alla, köydessä roikkuen ja kavereiden vetämänä. Ei ollut helppoa!