Pakkasauringossa

» kynät H, 2B ja pari puuväriä
» olisiko neljän illan projekti

+ Kai tässä jonkinlaista tunnelmaa on, loppujen lopuks. Tyytyväisyyden aiheita ponin harja ja häntä sekä ratsastaja. Taustakin aika jees.
- Skanneri söhräsi ja huolella, ja teki jäljestä rakeista. Tässä oli alun perin auringon lisäksi sinistä sävytystä, mutta sitä en enää kuvankäsittelyllä saanut esille. Poni ei oikein näytä aidolta, ja talojen seinissä erottuu väritysjälki liian selvästi.

Uudenvuodenlupaus, opetella värittämään. Kai sen voi tälleen kevyesti aloittaa! Kaikki se hento sininen, jota sekoittelin mukaan, hävisi skannausvaiheessa - sori. Mutta yritystä oli, ihan totta. Mulla on jotenkin ihan valtava inspiraatio piirtää kaikkea sellaista, jossa on hevosia ja lunta. Mallikuvia on ihan yli tarpeen, mutta ensin yritän tehdä kaiken keskeneräisen pois alta.

Me lähdetään hiihtolomalla oikein etelänmatkalle - autonnokka kohti Tampere cityä. Eipä tule kovin kirjaimellinen hiihtoloma, enkä ole muutenkaan vielä päässyt oikein talviurheilun makuun. No, olen mä yhden kerran ollut laskettelemassa. Jospa tilanne korjaantuisi pian, viimeistään ainakin helmikuun puolella, kun meille saapuu saksalaispoika työharjoitteluun, siitä samasta perheestä jossa minä syksyllä pidin majaa.

Tuossa vielä vertailun vuoksi täällä jo aiemmin esiintynyt luonnosvaihe.

P.S. Kokeillaanpas toimiiko tämä: Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Pukinkontista

Mä en aio tehdä ihmeempää joululahjapostausta. Sain kyllä kaikenlaista yleispätevää ja kivaa, mutta en jaksa luetella kaikkea erikseen. Enkä rehellisesti sanoen usko, että ketään niin paljon kiinnostavat lahjat luokkaa kahvikuppeja, pyyhkeitä, lapasia, kalenteri, kännykänkuoret ja lahjakortteja. Piirustuspaperia kyllä sain, koossa A3: voisinkin opetella ottamaan kaiken irti paperin koosta, kun nykyään nyhrään aina kaiken tutuille ja turvallisille aanelosille. Lyijykynäjutut teen niille varmaan jatkossakin, koska skannerin koko ei salli sen suurempia töitä, mutta muita tekniikkoja ajattelin kokeilla isoille papereille. Yhdestä paketista löytyi vielä kaksi pakettia kyniä.

Ihan peruspaketti Derwentin lyijykyniä, kuten toivoinkin. Samoja joita käytän nykyisinkin, ja jotka ovat päässeet kulumaan vähän liikaakin. Lupaan pitää uudesta setistä parempaa huolta enkä päästä näitä ikinä tippumaan - vanhan setin 9B:tä en ikinä käyttänyt, koska sen lyijy hajosi sisältä, ja teroitin lopulta kynäparan kuoliaaksi. Tämä on Medium, vanha on Soft eli sen skaala on kolme B:tä enemmän ja H:ta vähemmän kuin uudessa setissä.

Nämä ovatkin mielenkiintoisia. Derwent Pastel Skin Tones, ja kuten nimestä ei varmastikaan kukaan arvaa: ihonsävyihin painottuva väriskaala etenkin muotokuvia varten. Kuten olen monesti aiemmin valittanutkin, en osaa värittää. Mutta haluaisin osata, joten ehkä olisi aika oikeasti tehdä asialle jotain ja alkaa treenata. Toistaiseksi vain katselen ihaillen mallikuvia paketin kannessa. Tavalliset puuvärithän löytyvät jo ennestään, Derwentiä ylläripylläri. Pastel-kynissä on joku spesiaali koostumus tai jotain muuta erikoista, mutta eivät ne kai mitään tähtitiedettä ole käyttäessä. Saatte joskus sitten nähdä, mitä onnistun näillä saamaan aikaiseksi, jos ylipäätään onnistun. :D

Oppa Lapland Style

» tusseja + pari muuta värikynää
» 35min

En lähde sen tarkemmin arvostelemaan tätä, koska tää on tämmönen, noh... Sanoin, että voisin yrittää piirtää jotain, mutta en jaksa ajatella mitään järkevää. Yritin kuitenkin, ja sain aivan loistavan (lue: typerän) idean. Se on järkevästä kaukana, kuten ennustinkin. Sitä se sairas mieli teettää. Okei, ei mulla enää siinä vaiheessa ollut kuumetta.

Mun piti postata tämä vasta jouluna, mutta tuskin kuitenkaan olisin ehtinyt, joten juhlistetaan sen sijaan joululoman alkua. Meillä ainakin loppui koulu tänään. Keskiarvo putosi melkein puolikkaalla numerolla, mutta mitäpä väliä. Se ei vaaranna mun lukioon hakemistani, ja syksyn aikana olen ollut vähän muualla kuin panostamassa opiskeluun. 170 poissaolotuntia eivät olleet multa mitään pois, päinvastoin: sain arvokkaita kokemuksia, jotka eivät enää toistu. Ehtii sitä läksyjä lukemaan vielä muutaman seuraavan vuoden aikana ihan tarpeeksi!

Loma: enemmän tai vähemmän ansaittu, mutta erittäin tervetullut. Juhlistettiin päivää naapurin kanssa katsomalla "2012" ihan näin maailmanlopun kunniaksi. Jos ei yö koidu planeettamme kohtaloksi, toivotan teille Gangnam Style -tontun myötä mukavaa joulunaikaa ja rentoa lomaa!

Saippuakuplia ja jonglöörinpalloja

» Color Change -"taikatussit"
» n. varttitunti per työ

+ Vähän erilaista piirrosta tällä kertaa, mutta toimivaa joka osa-alueella: tehokkaat värit, onnistunut tunnelma ja vieläpä ihan ihmisen näköiset hahmot.
- Jalkojen mittasuhteet mättää ja huolella. Ei ihan mun vahvinta alaa ilman mallia.

Pikaista uusien tussien kokeilua, joka onnistuikin paremmin kuin olin suunnitellut. Alun perin ideoin vain saippuakuplien puhaltajan, sitten kätteni jälkeen tyytyväisenä totesin, että tyttö kaipaa hengenheimolaista ja piirsin hänelle poikakaverin. Jonglööraamaan, en tiedä miksi, se vain tuli mieleen.

Väriä vaihtavat taikatussit löytyivät ihan sattumalta japanilaistiimarista, tavaratalon kellarikaupasta, jossa kaikki maksoi euron. Ostin neljä pakettia näitä tusseja, sillä Suomesta en ole niitä ikinä löytänyt enkä tosiaan noin halvalla tule niitä koskaan löytämäänkään. Ideana on siis se, että kun paketin värillisten tussien päälle piirtää mukana tulleella valkoisella tussilla, värisävyt muuttuvat sitä kohtaa, johon valkoista on käytetty. Kuvista huomaa, että esim. musta muuttuu punaiseksi ja violetti pinkiksi valkoisen tussin vaikutuksesta. Huippukiva efekti, jolla saa yksinkertaisiinkin juttuihin vähän potkua.

Sen lisäksi, että taikatussit ovat ihan mielettömän hauskoja, niillä on suunnatonta nostalgia-arvoa mulle. Olen viimeksi leikkinyt vastaavilla kymmenisen vuotta sitten, kun asuimme Jenkeissä. Iskä osti mulle sieltä pari pakettia väriä vaihtavia tusseja ja piirteli usein niillä mun kanssa kaikenlaista hienoa. Uskokaa tai älkää, mutta tunnistin heti, että Japanista ostamani versiot tuoksuvat tai haisevat ihan tismalleen samalle kuin ne, joilla taiteilin lapsuudessani. Se on ihmeellistä, millaisia asioita ihminen voikaan muistaa.

Japanilaiskissa

» lyijykynä, tussi ja kuvioteippejä
» n. 30min

+ Vähän erilainen toteutustapa vaihteeksi. Tykkään hurjasti yksityiskohdista kuten kissan silmistä ja viiksistä.
- Tassunjäljet näyttää vähän irrallisilta...

Tällaista syntyi Japanissa ollessa, päivän hiljaisina tunteina. En oikeastaan ikinä tee mitään kissoihin liittyvää, mutta satuinpa innostumaan. Olin vielä sattumoisin ostanut jotain teippejä, kuvioteipeiksi niitä kai kutsuisi ja nimeä "masking tape" ne kantavat ulkomailla. Mitä ikinä ovatkaan, niitä saa pikku rullissa ja niissä on paljon eri väri- ja kuvavaihtoehtoja, ja ne on tarkoitettu askarteluun. Se taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä, ja päädyin hamstraamaan niitä 11 rullaa kuukauden mittaan. Tuossa siis mallia, mitä kyseisillä teipeillä voi esimerkiksi tehdä.

Ei ole edes joulukuu vielä, ja joka tuutista kuulee että minnekkäs hän aikoo jatkaa peruskoulun jälkeen. En tiedä, olen pahoillani. Lukioon, sen tiedän, olen jo päättänyt mihin niistä neljästä vaihtoehdosta. Mutta ratkon parhaillaan ongelmaa IB-linja vs. normaali lukio, kummassakin on puolensa, enkä tiedä kumpi olisi mulle parempi. Pitäisi tietää sekin, mihin aineisiin haluaa painottua, vaikka en edes tiedä mitä haluan aikuisena tehdä. Aargh.

Äiti jo puolivitsillä lupasi päästää mut Sapporoon johonkin design-yliopistoon vaikka jo ensi vuonna, mutta mä en tiedä haluanko millekään luovalle alalle. Tai siis totta kai haluan! Haluan enemmän design-alalle kuin millekään muulle, mutta on ihan eri asia, onko siinä järkeä. Haluaisin kuitenkin saada niitä töitäkin.

Kesätunnelmissa & voittajan julistus

» piirros n. 1h, väritys pari iltaa
» lyijykynät HB & 4B + puuvärit (sävyjä muokattu skannauksen jäljiltä)

+ Tunnelmasta tykkään ehdottomasti! Kesäilta, maalaismaisema ja rakkaus - mikä olisikaan kliseisemmän ihanaa? Pellosta tuli aika kivan näköinen ja tyttöönkin olen tyytyväinen.
- En vaan osaa värittää realistisen näköisesti. En vaan osaa.

Kun sateisena heinäkuun päivänä etsii inspiraatiota, mikä muu kolahtaisikaan paremmin kuin kesäinen lämmin maalaismaisema. Hetki, jollaisia kesästä jäi puuttumaan liian monta. Siinä sitä sitten piirtelee ja toivoo, että kuva heräisi paperilta eloon. Kävin koko kesänä kolmesti rannalla ja neljästi mökillä, yleensä en edes jaksa laskea niitä kertoja. Kaverin kanssa meidän piti rakentaa vesiliukumäki. Ja nyt onkin jo syksy.

• Lemmikkikuvakilpailuun saatiin mukavasti osallistujia sekä paljon hienoja kuvia, joten voittajan valitseminen oli vaikeaa. Lopulta päädyin kuitenkin Viivin lähettämään kuvaan, josta alan tehdä piirrosversiota. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osanottajille! Tulevaisuudessa järjestän varmasti lisää erilaisia kilpailuja.

Arkistoista: Ruusuilla tanssimista, 2010

» 3 kerrosta kartonkia ja koulun väriliidut
» 2 kuviksentuntia

+ Musta oli toimiva valinta kukan väriksi, muutenkin vahva värimaailma. Ruusu on ilman mallia piirretty ja leikattu, ja aika onnistuneesti...
- ...vaikka kukasta tulikin suhteettoman iso varteen nähden.

Skannaamaan ei pääse, joten vanhaa koulutyötä tähän väliin. Kutosluokan kuvista, piti tehdä ruudukko väriliiduilla ja leikata haluamansa värinen ja mallinen kukka päälle. Minulla oli ainut musta ja ainut ruusu, ja vaikka itse sanonkin, valinta oli toimiva. Kuva sopii muutenkin tilanteeseen, sillä kotona ollaan kirjaimellisesti ruusuisissa tunnelmissa eilisten rippijuhlieni jäljiltä. 370€ lahjarahaa plus kesäkuussa tienatut lapsenvahtirahat ja vanhempien lupaama sponsorointi - eiköhän sillä irtoa aika sopivan hyvä uusi kamera :)

Rippipäivänä

» kartonkia ja paperia, tussia ja puuvärejä
» 15 minuuttia

+ Tyylikäs tuli! Montaa erilaista jälkeä, taustapaperi sopii hyvin muuhun korttiin. Teksti on ihan onnistunut.
- Ruoho näyttää enemmän aallokolta kuin kukkaisniityltä.

Rippikortti ystävälle, joka konfirmoidaan huomenna. Alin kerros valkoista kartonkia, päällä koristepaperia, sen päällä piirrustuspaperia, jonka päälle on kiinnitetty niin ikään piirustuspaperista tehty nurmikko ja risti jouluaskartelukartongista.

Oma konfirmaationi oli eilen. Ratsastusripari oli yksi elämäni parhaita kokemuksia. Kymmenen päivää hevosten ja ihanien uusien ystävien kanssa eivät voi muuta kuin onnistua! Riparitunnit olivat yllättävän rentoja ja mukavia, ja kaikenlainen yhdessäolo oli mahtavaa. "Jeesustelun" sijaan keskustelimme elämän tärkeistä arvoista ja lähimmäisten auttamisesta, enkä osaa nimetä ainuttakaan tylsää hetkeä. Opin paljon uutta itsestäni ja elämästäni - esimerkiksi sen, että Jumala on armollinen, mutta ratsastuksenopettaja ei, eikä Pyhä Henki ratsasta poniasi esteen yli puolestasi! :D

Ohikiitävää

» kynät F-4B
» 3 päivän projekti

+ Värilliset yksityiskohdat toimivat. Piirroksessa on sellainen jännä tunnelma, se onnistui kokonaisuutena katsoen aika hyvin. Jalkakäytävästä tuli kiva, vaikka se vaatikin tuskaista pisteiden tökkimistä.
- Autoja en osannut piirtää sitten millään, vähän eksoottisen näköisiä siis, enkä tiedä näkyykö niissä se hakemani liikkeen tuntu. Talon ikkunat tyhjän näköiset, skanneri valkaisi niitä enemmän kuin oletin eikä sitä saanut Paint Shop Pro:llakaan korjattua (ainakaan minun taidoillani).

Muhun iski jo keväällä tämä idea. Halusin piirtää värikkään sateenvarjon muuten mustavalkoiseen kaupunkiin, hetken mielijohteesta taioin liikennevalonkin punaiseksi. Teen aika usein tämäntyylisiä puuväritöitä: väriä vain muutamiin yksityiskohtiin. Osasyy voi olla se, että mun puuvärit on tarkkaan, yksityiskohtaiseen työhön suunnatut ja turhan karheat isojen pintojen värittämiseen. Joskus piirrän niin päin, että ympäristö on värillinen ja ihmiset mustia hahmoja, pitääpä kokeilla yksi sellainen tehdä blogiinkin joskus. Tykkään siis siitä, kun värityksessä on joku juju. Tällä kertaa se sattui olemaan sateenvarjo.

Magneettista

» askartelumaalia valmiille kipsilaatalle + magneettitarra
» 10 minuuttia maalausta + kuivuminen

+ Pinnasta tuli tyylikäs, kun töpöttelin paperitupolla ylimääräiset maalit pois. Kivan näköinen muutenkin, tykkään väreistä.
- Ruuduista tuli vähän erikokoisia ja suttuisia. Osa luonnosviivoista näkyy alta.

Sisko pyysi tekemään askartelusetillään magneetin, ja minä tein. Hyvin pikainen, mutta ihan hauska työ. Valmis kipsilaatta, valmis magneettitarra, pienet askartelumaalit - ta-daa. Helppoa. Olen huono maalaamaan, mutta tällaiset pikkujutut ovat ihan mukavaa puuhaa.

Arkistoista: Fruit Ninja, 2010

» materiaalina Anttilan kevätkuvasto
» parituntinen työ + kaikki se silppuaminen

+ Iloiset värit! Ihan itse keksitty tekniikka, tuskin ensimmäinen työ laatuaan, mutta kuitenkin.
- Mittasuhteen heittävät "vähän" - jättiomena! Päärynä häviää taustaan, jonka sininen on vähän turhan turkoosia.

Jotain muuta kuin piirrettyä tällä kertaa. Onhan tuonkin pohjana lyijykynäpiirros, mutta päälle on liimattu paperisilppua. Hauskaa, mutta pirun hidasta hommaa. Hedelmiä on kiva toteuttaa silloin, kun haluaa värikkään työn! Vaikka oon allerginen käytännössä kaikille... Taidan kokeilla tehdä lisää näitä, kunhan seuraava netAnttilan kuvasto ilmestyy.